PENGARUH PENGGUNAAN MEDIA PEMBELAJARAN, MINAT BELAJAR, DAN LINGKUNGAN KELUARGA TERHADAP PRESTASI BELAJAR SEJARAH SISWA KELAS X DI MAN BALIKPAPAN

In this issue, the researcher examines; (1) Is there any significant influence of using learning media to history learning achievement ? (2) Is there any significant influence of learning interest to history learning achievement? (3) Is there any significant influence of family environment  to history learning achievement? (4) Is there any significant influence between using learning media, learning interest and family environment to history learning achievement ? There are 120 students, the researcher took 92 students. There are 3 variable that examines in this study ; learning media , learning interest , family environment and student learning achievement . This study is quantitative research, data collecting by using inquiry. Based on hypothesis test (1)Fcountis 2750 >Ftable270 mean Ho rejected proof the learning media has value 16,0 %. (2) )Fcountis 2719>Ftable270 mean Ho rejected proof learning interest has value 14,0 %. (3) Fcountis 2788>Ftable270 mean Ho rejected proof family environment has value 12,0 %. (4)Konstanta is 82.360 mean if learning media, learning interest and family environment has value 0. So student learning achievement has 0,027 increasing 0,087 to student learning achievement and family environment variable if the koefisien 0,063 so has increasing 0,063 to history learning achievement. The effective contribution of learning media, learning interest and family environment to history learning achievement is 42,0 %, it means that the influence of student achievement is more dominan in learning media 16,0 %, learning interest 14,0 % and family environment 12,0 %. The other factor has 58,0 % influence for this study

Stay On Board : Suomalaisten merenkulkijoiden pysyminen ja lähteminen merityössä

Stay onboard -hankkeen lähtökohtana oli huoli suomalaisen merenkulkualan houkuttelevuudesta työnantajana. Merenkulkijoiden ikääntyminen näyttäytyi tulevaisuuden kannalta huolestuttavana kehityskulkuna, vaikka samaan aikaan alan taloustilanteeseen vaikuttui vuonna 2008 alkanut taantuma. Hankkeen päätehtäväksi määritettiin merityöhön vetävien ja siitä poistyöntävien tekijöiden tutkiminen. Kyseisen tehtävän kanssa yhtä tärkeäksi tavoitteeksi nähtiin merenkulkijoiden hyvinvointia tukevien toimintatapojen ja menetelmien kehittäminen. Painotus oli asiaan vaikuttavien sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden tarkastelu merityön erityispiirteet huomioiden. Merityön houkuttelevuuden ja merenkulkijoiden työssäjaksamisen ajankohtaisuus merenkulkualan kannalta on kasvanut entisestään hankkeen aikana. Sekä työllisten tarpeen että työssäjaksamisen merkityksen odotetaan kasvavan. Työssäjaksamisen merkitystä korostaa valmisteilla oleva merimieseläkelaki, joka nostaa erityisesti miehistön mutta myös päällystön eläkeikää. Työn kysynnän odotetaan myös olevan kasvussa. Opetushallituksen vuoden 2011 koulutustarpeita koskevassa ennakointiraportissa liikenne- ja logistiikka-alan suurimman työvoimatarpeen kasvun ennakoidaan olevan vesiliikennetyöntekijöiden ja -päällystön luokassa (Hanhivaara ym. 2011). Vuoden 2014 tilanteen perusteella työn kysyntä näyttää kasvavan tätäkin voimakkaammin. Merkittäviä tekijöitä tältä kannalta ovat olleet tonnistoveron uudistaminen ja sekamiehistön salliminen, joiden myötä Suomen lipun alle on siirtynyt kymmeniä laivoja aikaisempien ulosliputusten sijasta. Lisäksi merenkulkualan suhdanneodotukset ovat olleet viimeisen kahden vuoden aikana aikaisempaa myönteisempiä. Toisaalta vuoden 2015 alussa voimaan tuleva rikkidirektiivi lisää alaa koskevia kustannuspaineita. Stay Onboard -hanke tarkastelee työhyvinvoinnin, johtamiskulttuurin ja työn organisoinnin välisiä yhteyksiä. Kohteena ovat suomalaiset merenkulkijat sekä laivatyöstä mantereelle tai muihin tehtäviin hakeutuneet henkilöt. Tiedon ja tahdon avulla työvoimavuotoa on mahdollista vähentää, työuria pidentää ja lisätä alan vetovoimaa, jos mahdollisuuksia hyödynnetään. Alalta poistuma merkitsee kohonneita kustannuksia ja menetettyjä koulutus- ja kokemuspanoksia. Merenkulkualan erityiset työajat asettavat paitsi henkilöstön jaksamisen myös heidän sosiaaliset suhteensa koetteelle. Hanke arvioi työolosuhteiden objektiivista ja subjektiivista tilaa ja etsii suosituksia ja ratkaisuja työn laadun parantamiseksi siten, että työntekijöiden työssä jaksaminen paranee ja työuran jatkaminen on entistä houkuttelevampaa ja toisaalta mahdollista. Hankeraportti tarjoaa tietoa merityön houkuttelevuuteen ja merenkulkijoiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tarjotaan suosituksia toimenpiteiksi, joilla alan houkuttelevuutta ja työntekijöiden työhyvinvointia voidaan parantaa. Raportin ohella hanke on tuottanut myös artikkeleita, joista osa julkaistaan hankkeen päättymisen jälkeen. Stay onboard -hankkeen toteutuksen ovat mahdollistaneet kumppanit, joihin on kuulunut sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Varustamot ry, Merimieseläkekassa, Merimiespalvelutoimisto, Kotkan kaupunki, Trafi, Työterveyslaitos sekä merenkulun etujärjestöt. Hankkeen päärahoitus on saatu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimasta valtakunnallisesta ESR-rahoituksesta. Lisäksi Merimieseläkekassa ja Merenkulun säätiö ovat rahoittaneet hanketta. Kyselyn toteutuksen mahdollisti yhteistyö merimieseläkekassan ja merimiespalvelutoimiston kanssa. Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille. Kaikesta tässä raportissa kirjoitetuista tosiasiaväittämistä ja suosituksista vastaavat tutkijat yksin. Tämä koskee myös mukaan otettuja haastattelulausuntoja

Natural history and biomarkers of retinal dystrophy caused by the biallelic TULP1 variant c.148delG

Purpose To report clinical features and potential disease markers of inherited retinal dystrophy (IRD) caused by the biallelic c.148delG variant in the tubby-like protein 1 (TULP1) gene. Methods A retrospective observational study of 16 IRD patients carrying a homozygous pathogenic TULP1 c.148delG variant. Clinical data including fundus spectral-domain optical coherence tomography (SD-OCT) were assessed. A meta-analysis of visual acuity of previously reported other pathogenic TULP1 variants was performed for reference. Results The biallelic TULP1 variant c.148delG was associated with infantile and early childhood onset IRD. Retinal ophthalmoscopy was primarily normal converting to peripheral pigmentary retinopathy and maculopathy characterized by progressive extra-foveal loss of the ellipsoid zone (EZ), the outer plexiform layer (OPL), and the outer nuclear layer (ONL) bands in the SD-OCT images. The horizontal width of the foveal EZ showed significant regression with the best-corrected visual acuity (BCVA) of the eye (p < 0.0001, R-2 = 0.541, F = 26.0), the age of the patient (p < 0.0001, R-2 = 0.433, F = 16.8), and mild correlation with the foveal OPL-ONL thickness (p = 0.014, R-2 = 0.245, F = 7.2). Modelling of the BCVA data suggested a mean annual loss of logMAR 0.027. The level of visual loss was similar to that previously reported in patients carrying other truncating TULP1 variants. Conclusions This study describes the progression of TULP1 IRD suggesting a potential time window for therapeutic interventions. The width of the foveal EZ and the thickness of the foveal OPL-ONL layers could serve as biomarkers of the disease stage.Peer reviewe

Suomi arktisen alueen vastuulliseksi edelläkävijäksi

Toimenpide-ehdotuksia yleisen kehityksen, meriklusterin ja matkailun edistämiseksi vuoteen 2035 Raportti esittää MERMAID-hankkeessa kehitettyjä Suomelle olennaisia suosituksia ja toimenpiteitä arktisen alueen yleisen kehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi, keskittyen erityisesti meri- ja matkailusektoreille, vuoteen 2035 asti. Raportissa on myös analyysi Venäjän arktisesta energiapolitiikasta akateemisen kirjallisuuden ja media-analyysin pohjalta. Arktisen alueen yleisen kehityksen edistämiseksi tulisi mm. nostaa arktisen luonnonsuojelun kansallista prioriteettia, luoda kannustavat puitteet kansalliselle arktiselle liiketoiminnalle ja lisätä kansainvälisten arktisten investointimarkkinoiden avoimuutta. Merenkulun osalta suositellaan mm. yhteistyön lisäämistä meriklusterin ja energian- ja raaka-ainetuotannon välillä ja perustamaan offshore- ja subsea-osaamisen koulutusohjelma. Matkailualalla tulisi mm. hyödyntää kokemukset ja osaaminen arktisessa arjessa esim. brändäämällä Arctic is cool -ajatus ja kehittää arktisen alueen matkailutoimijoiden osaamista. Hanke suosittelee myös avointa yhteistyötä ja osaamisen jakamista Venäjän kanssa. Venäjän keskeisin mielenkiinnon kohde arktisella alueella on hiilivetyjen hyödyntäminen, mutta maan energiahankkeita tulee arvioida taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös poliittisten intressien näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten monimutkaisuus asettaa kuitenkin rajoitteita arktisella alueella toimimiselle. Suositusten vaikutukset, onnistumisen edellytykset ja riskit on analysoitu hankkeessa muodostettujen kolmen tulevaisuuskuvan mukaisesti

Finland’s journey toward the Forefront of Responsible Arctic Development : Suggestions for General Development, Maritime Cluster and Tourism Measures by 2035

Raportti esittää MERMAID-hankkeessa kehitettyjä Suomelle olennaisia suosituksia ja toimenpiteitä arktisen alueen yleisen kehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi, keskittyen erityisesti meri- ja matkailusektoreille, vuoteen 2035 asti. Raportissa on myös analyysi Venäjän arktisesta energiapolitiikasta akateemisen kirjallisuuden ja media-analyysin pohjalta. Arktisen alueen yleisen kehityksen edistämiseksi tulisi mm. nostaa arktisen luonnonsuojelun kansallista prioriteettia, luoda kannustavat puitteet kansalliselle arktiselle liiketoiminnalle ja lisätä kansainvälisten arktisten investointimarkkinoiden avoimuutta. Merenkulun osalta suositellaan mm. yhteistyön lisäämistä meriklusterin ja energian- ja raaka-ainetuotannon välillä ja perustamaan offshore- ja subsea-osaamisen koulutusohjelma. Matkailualalla tulisi mm. hyödyntää kokemukset ja osaaminen arktisessa arjessa esim. brändäämällä Arctic is cool -ajatus ja kehittää arktisen alueen matkailutoimijoiden osaamista. Hanke suosittelee myös avointa yhteistyötä ja osaamisen jakamista Venäjän kanssa. Venäjän keskeisin mielenkiinnon kohde arktisella alueella on hiilivetyjen hyödyntäminen, mutta maan energiahankkeita tulee arvioida taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös poliittisten intressien näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten monimutkaisuus asettaa kuitenkin rajoitteita arktisella alueella toimimiselle. Suositusten vaikutukset, onnistumisen edellytykset ja riskit on analysoitu hankkeessa muodostettujen kolmen tulevaisuuskuvan mukaisesti.This report presents the recommendations and measures for Finland’s journey toward responsible Arc- tic development, as identified in the MERMAID-project. The focus is on general issues and business, with a special focus on the maritime cluster and tourism sector. Furthermore, the report presents an analysis of the Russian Arctic energy policy based on academic literature and media-analysis. To further the general development of the Arctic, the project recommends, inter alia, increasing the na- tional priority of environmental protection, creating a supportive environment for national Arctic business and commerce, and increasing the openness of the international Arctic investment markets. To further the maritime sector, the project recommends, inter alia, increasing the collaboration between the mari- time cluster and energy and resource extraction sectors, and creating an offshore and subsea educa- tion programme. To further the tourism sector, the project recommends, inter alia, utilizing the experi- ences and knowledge in the everyday Arctic by e.g. branding the idea ‘Arctic is Cool’ and increasing the know-how of Arctic tourism operators. The project also recommends open collaboration and knowledge sharing with Russia. Russia’s main interest in the Arctic is the utilization of hydrocarbons, but the Russian energy projects should be as- sessed not only from economic perspective, but also from political viewpoint. However, the complicated nature of climate change impacts are posing restrictions on operating in the Arctic. The consequences of the recommendations, the conditions for successful implementation, and risks have been analysed with respect to the three future scenarios constructed during the project

Kohti saasteetonta tulevaisuutta : Saasteettomuuspolitiikan ja -sääntelyn ennakointi

Euroopan unioni on hiljattain julkaissut kunnianhimoisen saasteettomuustoimintaohjelman, jolla pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaista saasteiden hillintää Euroopassa. Visiona vuodelle 2050 on, että tuohon mennessä ilmaan, veteen ja maaperään joutuvat päästöt ovat pienentyneet tasolle, jolla niillä ei ole enää haitallisia terveys- tai luontovaikutuksia. Visio on yhteiskunnallisesti laajasti hyväksytty, mutta tavoitteen saavuttaminen tulee vaatimaan merkittäviä ja kokonaisvaltaisia muutoksia taloudessa ja yhteiskunnassa. Tässä raportissa käsitellään saastumiseen ja sen torjuntaan liittyviä ilmiöitä, trendejä ja signaaleja. Lisäksi esitellään joukko mahdollisia uusia ohjauskeinoja ja kahdeksan poikkileikkaavaa EU:n saasteettomuuspolitiikkaan ja laajemminkin ympäristösääntelyyn liittyvää rinnakkaista kehityskulkua. Saasteettomuuspolitiikan toteuttamiseksi on kiinnitettävä huomiota yhä suurempaan joukkoon saasteita ja saasteiden yhteisvaikutuksia sekä sovellettava ja pantava täytäntöön jo käytössä olevien ohjauskeinoja nykyistä tehokkaammin. On myös pureuduttava niihin saasteisiin ja saastumista aiheuttaviin toimintoihin, joihin nykyiset ohjauskeinot eivät ole kyenneet puuttumaan riittävästi tai ei vielä lainkaan. Ohjauskeinojen avulla pyritään osaltaan eri tavoin kannustamaan teknologisiin innovaatioihin, jotka ovat keskeisiä sekä tuotantomenetelmien että saasteettomuuden seurannan kehittämisessä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa

Raportissa kuvaillaan sää- ja ilmastoriskien hallintaa ja siihen liittyvien tietolähteiden käyttöä Suomessa. Raportti perustuu kolmeen erilliseen, mutta toisiaan tukevaan työvaiheeseen. Ensimmäinen työvaihe koostui kahdesta verkkokyselystä, joista toinen oli suunnattu kunnille ja toinen suomalaisille organisaatioille yleisesti. Kyselyillä kartoitettiin vastaajien kokemuksia sää- ja ilmastoriskeistä, niiden hallintaa ja käytettyjä tietolähteitä. Toisen työvaiheen muodosti sidosryhmätyöpaja, jonka tavoitteena oli vahvistaa kyselyn pääpiirteiset tulokset ja kerätä ajatuksia sää- ja ilmastoriskien hallinnan ja sitä tukevien palveluiden kehittämiseen. Kolmas työvaihe koostui kirjallisuusperustaisesta toimialakartoituksesta, jossa koottiin yhteen tietoa sää- ja ilmastoriskeistä ja niiden hallinnasta valituilla yhteiskunnan aloilla (vesivarat, vesihuolto, energia, maatalous, liikenne, matkailu, kuntasektori ja finanssiala). Kukin kolmesta työvaiheesta tuloksineen on esitelty raportissa erikseen. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka säällä ja ilmastolla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan eri aloille ja toimijoille, on niiden aiheuttamien riskien hallinta vaihtelevaa. Yhteistyö eri muodoissaan koetaan tärkeäksi parannettaessa kykyä sää- ja ilmastoriskien hallintaan. Raportti perustuu ELASTINEN-hankkeessa tehtyyn työhön. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa